Tuijotan tyhjää ruutua edessäni. Sanat jotka tavallisesti niin helposti muodostuvat kirjain kirjaimelta, puuttuvat nyt kokonaan. Jos en saa edes itse selvää omista ajatuksistani, saati tunteista, miten saisin ne purettua sanoiksi jotka edes jollain tavalla olisivat ymmärrettäviä? Olen vain väsynyt, äärettömän väsynyt. Ja pelkään. Päässäni ei pyöri kuin yksi sana joka peittää alleen kaiken muun:
Aivoleikkaus.
Tsemppiä! Vähän huila ja kyllä se taas siitä! Elämä etenee :) Aina :)
VastaaPoistaKiitos!
Poista