Miksi, oi miksi?

"Nyt loppui, ihan tosissani, tytöt!", huudan pää punaisena pikku-wc:ssä. Oven toisella puolella tuntuu että on kolmas maailmansota menossa kun tytöt ottavat mittaa toisistaan. Kaikki sujui niin hyvin kunnes minun oli pakko lähteä hetkeksi paikalta. Tytöillä oli mukava leikki menossa ja ilmassa ei ollut mitään ongelmia. Minuutti siitä kun suljin oven perässäni se alkoi, ensin pientä kinastelua ja sitten tönimistä ja lopulta kumpikin tuntui olevan toistensa kurkussa kiinni. Miksi ihmeessä se alkaa aina kun minä olen jossain mistä en heti pääse lähtemään väliin? Silloin kun olen kädet märkinä tiskaamisesta tai juuri uunista otetusta pellillisestä ruokaa? Tai silloin kun olen puhumassa tärkeää puhelua uuden asiakkaan kanssa puhelimessa? Ja jos poistun huoneesta koko lauma kiljuvia tyttöjä seuraa perässä kuin hai laivaa eikä ota kuullakseenkaan pyyntöjäni poistua paikalta. Eikä ole poikkeus sekään että voisin jättää katsomaan vaikka hyvää videota, joku kuitenkin vetää herneet pikku nenäänsä siitä että toinen istuu väärällä tavalla tai on valinnut loppujen lopuksi väärän videon mitä ei kiinnostakaan katsoa. Tai vaikka sopisin että nyt se ruoka syödään nätisti loppuun ja jokainen keskittyy vain omaan lautaseensa eikä vilkuilekaan muita.

Yritän pinnistellä asiani loppuun niin nopeasti kuin mahdollista ja vedän housuja ylös toinen jalka jo matkalla tyttöjen väliin. Onko se ihmekään että illalla iltapuuhia hoidellessani istun pitkän ajan ihan rauhassa siellä wc:ssä, vain nauttien siitä että kukaan ei huuda oven toisella puolella kun tytöt ovat jo nukkumassa rauhassa omissa vuoteissaan. Pienet ne on nautinnot tälläkin äidillä. "Nyt riittää, sinä menet omaan huoneeseen ja sinä omaasi.", komennan tyttöjä. "On se ihme ettei edes vessassa saa käydä rauhassa ilman teidän tappelua." "Mut kun toi..." "Ei kun toi...", tytöt puolustelevat itseään. "Ei mitään väliä, nyt vauhtia kinttuihin". Ajan tyttöjä edelläni huoneisiinsa ja palaan itse wc:hen pesemään kädet ja vetämään pöntön. Iltaa odotellessa, ei kai tässä muuta.